Ukrainalaisten ääni kuultiin Pohjoismaiden neuvostossa

Tiistaina 27. lokakuuta Nadiia Fedorova (Ukrainalaisten yhdistys Suomessa) ja Arseniy Svynarenko (Nuorisotutkimusseura) esittivät havaintojaan ukrainalaisten integraatiosta Suomessa Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa ja hyvinvointivaliokunnan kokouksessa

Arseniy Svynarenko esitteli DECA-hankkeen Suomessa asuvia ukrainalaisia nuoria koskevan tuoreen tutkimuksen tulokset. Koska monet tilapäisen suojelun piirissä olevat ukrainalaiset eivät todennäköisesti palaa Ukrainaan lähitulevaisuudessa, nuorten yhteyksien ylläpitäminen Ukrainaan on tullut yhä tärkeämmäksi asiaksi.

Kotoutumiseen vaikuttavat paitsi työllistyminen ja kielen oppiminen myös yhteiskunnallinen kuuluminen, tiedonsaanti ja yhteisön tuki. Ukrainalaisten diasporajärjestöt kuuluvat tärkeimpiin toimijoihin sekä integraation että Ukrainan kanssa ylläpidettävien siteiden ja kulttuurisen identiteetin  tukemisessa. Kaikissa Pohjoismaissa on edelleen tarvetta ukrainankielisille palveluille ja ukrainalaisille ammattilaisille.

Vastaanottavissa yhteiskunnissa on huomattavia tietämysvajeita Ukrainasta, ukrainalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, ja näihin on puututtava lisäämällä tukea Ukrainan tutkimukselle. 

Lopuksi sota on vahvistanut ukrainalaisten vastuuntuntoa, selviytymiskykyä ja kansalaisosallistumista. Kansalaisjärjestöjen, vapaaehtoisten ja paikallisyhteisöjen verkostot ovat tulleet olennaiseksi osaksi Ukrainan sosiaalista selviytymiskykyä ja demokraattista elämää.

Nadiia Fedorova kertoi ukrainalaisten kansalaisjärjestöjen työstä pakolaisasemaan joutuneiden ukrainalaisten mielenterveyden tukemisessa ja totesi, että psyykkinen hyvinvointi on onnistuneen integraation edellytys.

Norjassa ja Tanskassa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ukrainalaisilla pakolaisilla on runsaasti mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta ja posttraumaattisen stressihäiriön oireita, mikä korostaa tarvetta helposti saatavilla olevaan ja kulttuurisesti sopivaan tukeen. Ukrainan kansalaisjärjestöt reagoivat nopeasti täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen perustamalla ukrainankielisiä tukipalveluja. Esimerkit Suomesta ja Tanskasta osoittavat, kuinka yhteisölähtöiset aloitteet ovat tavoittaneet tuhansia pakolaisia ja usein täyttäneet julkisten palvelujen aukkoja.

Nadiia Fedorova korosti myös menestyksekästä pohjoismaista yhteistyötä Nordic Ukraine Advocacy Summitin kautta. Myös FRID-ohjelma, jossa Suomen TOIVO-vertaistukimalli on mukautettu ukrainalaisille, osoittaa, kuinka tehokkaita käytäntöjä voidaan siirtää maiden välillä mielenterveystuen vahvistamiseksi. Samalla merkittäviä esteitä on edelleen olemassa, kuten ukrainalaisten ammattipätevyyksien tunnustamatta jättäminen, riittämätön rahoitus sekä traumatietoisuuden puute mielenterveyspalveluissa. Nämä haasteet rajoittavat asianmukaisen tuen saatavuutta ja heikentävät integraatiotoimien tehokkuutta. Siksi Ukrainan yhdistys Suomessa vaatii ihmiskeskeistä, pitkäjänteistä lähestymistapaa, joka perustuu ukrainalaisten yhteisöjärjestöjen vakaaseen rahoitukseen, ukrainankielisten palvelujen laajentamiseen sekä toimiviksi todettujen tukimallien kansainväliseen jakamiseen.

Olemme kiitollisia kutsusta ja mahdollisuudesta osallistua tähän tärkeään keskusteluun. Uskomme vakaasti, että ukrainalaisilla järjestöillä on oltava ääni kansainvälisillä foorumeilla, joissa niiden kokemukset, näkökulmat ja asiantuntemus voivat auttaa muovaamaan politiikkaa ja tukea pakolaisiksi joutuneille ukrainalaisille.